Heinäkuun viikon mittainen loma on nyt lusittu ja maanantaina palasin takaisin töihin. Onnekseni työpaikalla työt alkavat pikkuhiljaa helpottua, eikä työ ole fyysisesti niin raskasta, kuin alkukesästä. Seuraavat kaksi viikkoa pitävät sisällään pääasiassa ulkorakennusten ja huonekalujen maalailua, ikkunoiden pesua ja nurmikon leikkaamista. Tuntu kyllä tosi hyvältä palata eilen töihin hyvin rentoudutun loman jälkeen! Lisään tän kirjotuksen jälkeen myös kuvapostauksen meidän Ahvenanmaan reissusta (nyt kun kerrankin tajusin oikeesti ottaa kuvia!)
Mutta sitten itse asiaan! Yli kolmen kuukauden odottelun jälkeen sekä koulupaikkani että isäntäperheeni varmistuivat vihdoin! Odotuksiini nähden ne poikkesivat hiukan olettamastani, mutta nyt tiedot saatuani en vaihtaisi niissä mitään. Suurimpana muutoksena oli Isäntäperheen kotikaupunki, Savenay, joka sijaitsee ranskan länsirannikolla meren rannalla. Kirjoitin aiemmin suuntaavani Midi-Pyreneille Etelä-Ranskaan, sillä vaihto-oppilasjärjestöni sanoi aluevalinnan olevan lähes aina pitävä. Nyt kuitenkin kaupunkiin ja sen lähiympäristöön tutustuneena olen hullaantunut paikkaan niin, että odotan lähtöä entistä kovemmin. Tässä siis hiukan Savenaysta;
Maantieteellisesti Savenay sijaitsee siis Ranskan länsirannikolla, Noin 20km Atlantin rannikolta. Kahdenkymmenen minuutin junamatkan päässä sijaitsee Nantes, joka on noin kaksi kertaa Helsingin kokoinen. Sovimme isäntäperheeni kanssa jo, että talvella käymme Nantesissa testaamassa paikallisen saunan. Perheeni ei näes koskaan ole saunassa käynytkään.
Kouluni, lycée Jacques Prevert. Koulu sijaitsee alle viiden minuutin ajomatkan päässä isäntäperheeni talolta.
kahdeksantuhannen asukkaan Savenay on pullollaan valkoisia, kalkkikivivuorattuja taloja. Nyt kun katon näitä kuvia ja mietin mun tulevaa isäntäperhettä, on ihan sellanen olo että kohta se lähtö jo on. Viimeset kaksi viikkoa on konkretisoinu kaikkea niin paljon, että on taas saanu itkee sekä ilosta että surusta. Pikkuvelikin jo kyselee, koska rupeen pakkaamaan tavaroita huoneesta pois ja varmistelee, että saako hän mun huoneen kun lähen. Ihan käsittämätöntä. Tää on vaan niin ainutlaatunen tilaisuus.
Host-perheestäni vielä sen verran, että siihen kuuluu siis host-äiti Angélique, veli Maxence, sekä heidän koiransa Cookie. Maxence on 11, ja rakastaa lukemista, kirjottamista sekä teatterissa ja leffoissa käymistä. Urheilustakin tykkää, mutta lätkä on kuulemma ihan uus juttu hänelle. Ja arvatkaa vaan, kuka ens vuoden mm-kisojen aikaan antaa perusteellisen perehdytyksen koko perheelle jääkiekosta 😂
Ei enää kauaa.
France, I’m coming! 🇫🇷
A bientôt,
Elisa
